Utiles de conta

Utiles de pajeria


gramatica:fi:vaelimerkit

Välimerkit

Yleisesti ottaen LFN jättää välimerkkien käytön kirjoittajan päätettäväksi. Ainoa vaatimus on selkeys ja ymmärrettävyys. On kuitenkin tiettyjä perussopimuksia, jotka ovat aika lailla samankaltaisia eurooppalaisissa kielissä.

Perussääntö: Virke tulee aloittaa isolla alkukirjaimella.

Ensisijaiset välimerkit

Normaali virke päättyy pisteeseen. ).

Jos virke esittää suoran kysymyksen, se päättyy kysymysmerkkiin? ).

Virke voidaan päättää huutomerkkiin, ( ! ) mikäli se edustaa voimakasta tunnelatausta.

Pilkku, ) merkitsee yleensä puheeseen syntyvää luonnollista taukoa. Pilkkua voidaan käytttää myös erottamaan virkkeen eri osia, kuten lauseita, toisistaan (selkeyden vuoksi). Pilkku toimii myös erottimena luettelossa.

Lukuja kirjoitettaessa voidaan desimaalierottimena käyttää joko pistettä tai pilkkua. Peräkkäiset kolmen numeron ryhmät on hyvä erottaa välilyönnein.

Kaksoispiste: ) edeltää tulevaa, yksityiskohtaisempaa selitystä sitä ennen sanotulle. Kaksoispisteen jälkeen tuleva kokonainen virke aloitetaan isolla kirjaimella; pienempi virkkeen osa tai luettelo ei tarvitse isoa alkukirjainta.

Puolipistettä; ) voidaan käyttää pisteen tilalla silloin, kun kahden virkkeen välillä on selvä yhteys tai tasapaino. Sitä voi käyttää myös listan erottimena silloin, kun listan elementit ovat pitkiä, mahdollisesti itsekin pilkun sisältäviä.

Älä jätä välilyöntiä edellä kuvattujen perusvälimerkkien vasemmalle puolelle. Jätä välilyönti sen sijaan välimerkin jälkeen, jollei kappale lopu jo tähän välimerkkiin.

Lainausmerkit

Lainausmerkki kuuluu suoran lainauksen (sitaatin) alkuun ja loppuun. Maailmassa on käytössä monenlaisia lainausmerkkejä, esimerkiksi ' «».

Elefenissä käytetään tavallisesti muotoa sen helpon kirjoittamisen ja kansainvälisyyden vuoksi. Jos uusi lainaus pitää kirjoittaa entisen sisään, se erotetaan heittomerkein ' – siitä tulee kohta esimerkki. Hienossa typografiassa, kuten painetuissa kirjoissa, käytetään koukkupäisiä lainausmerkkejä “” ja ‘’, mutta tämä on tarpeetonta jokapäiväisessä kirjoitustyössä. Lainausmerkkien ja lainatun tekstin väliin ei pidä kirjoittaa ylimääräisiä välilyöntejä.

Joissakin kulttuureissa ajatusviiva ( — ) ilmestyy (lainausmerkkien sijasta) vuoropuhelua esittävän tekstin keskelle aina, kun uusi henkilö puuttuu puheeseen. Suosittelemme tämän tavan välttämistä elefenissä, koska se se saattaa aiheuttaa sekaannusta muiden ajatusviivojen kanssa.

Kun lainataan tarinan henkilöiden puheita, lainaus saa usein seurakseen “nimilapun” , joka kertoo paitsi sanojan henkilölisyyden, usein myös hänen mielenlaatunsa. Suosittelemme, että tämän nimilapun ja lainatun tekstin väliin pannaan ajatusviiva. Sillä tavoin on helppo säilyttää alkuperäisen virkkeen asianmukaiset välimerkit.:

  • La vendor murmura – “Ma lo no es tan simple, mea ami.”
  • “Me acorda.” – la om responde felis.
  • “Perce tu es asi?” – la fem demanda.
  • “Cisa” – la bonvolor sujesta – “me pote aida.”
  • “Me ave un ami nomida Freda,” – el esplica – “ci es un tortuga.”

Kielestä kirjoitettaessa joudutaan usein referoimaan sanaa tai lauseketta. Lainausmerkit sopivat hyvin siihen:

  • Me gusta la parola “xuxa”.
  • Sua sposa ia comenta – “Me gusta la parola 'xuxa'.” (Huomaa heittomerkit!)

Toissijaisia välimerkkejä

Sananheitto ) edustaa taukoa, joka aiheutuu siitä, että jokin sana on jätetty pois.

Ajatusviivat ( –  o  — ) ja sulkumerkit() ) voivat ympäröidä tavallisen tekstin väliin merkittyjä huomautuksia.

Heittomerkki' ) kertoo, että jokin kirjain (yleensä vokaali) on jätetty pois esimerkiksi runotekstissä.

Elefenissä valuuttojen symbolit (€, ¥, £, $, etc) sijoitetaan joko hinnan eteen tai sen jälkeen, kyseisen maan tavasta riippuen.

Muitakin välimerkkejä on olemassa, mutta niiden käytöllä ei ole juurikaan yhteyttä elefenin sääntöihin.

gramatica/fi/vaelimerkit.txt · Editada: 2019/08/10 12:50 par Simon