Utiles de conta

Utiles de pajeria


gramatica:fi:kirjoittaminen_ja_aeaentaeminen

Diferes

Esta mostra la diferes entre du revisas de la paje.

Lia a esta compara

gramatica:fi:kirjoittaminen_ja_aeaentaeminen [2019/07/20 08:58]
Simon creada
gramatica:fi:kirjoittaminen_ja_aeaentaeminen [2019/08/10 12:46] (corente)
Simon [Kirjoittaminen ja ääntäminen]
Linia 1: Linia 1:
 +{{page>​naviga}}
 +
 +====== Kirjoittaminen ja ääntäminen ======
 +
 +===== Kirjaimisto =====
 +
 +Lingua Franca Nova käyttää kahta maailman yleisimmin tunnettua kirjaimistoa:​ latinalaista ja kyrillistä.
 +
 +  * Latinalainen
 +    * **a b c d e f g h i j l m n o p r s t u v x z**
 +  * ja sen isot kirjaimet
 +    * **A B C D E F G H I J L M N O P R S T U V X Z**
 +  * Kyrillinen
 +    * **а б к д е ф г х и ж л м н о п р с т у в ш з**
 +  * ja sen isot kirjaimet
 +    * **А Б К Д Е Ф Г Х И Ж Л М Н О П Р С Т У В Ш З**
 +
 +K, Q, W ja Y eivät esiinny tavallisissa sanoissa. Niitä käytetään vain [[Vp>​trascrive|säilyttämään alkuperäinen muoto]] erisnimissä ja sanoissa, jotka eivät kuulu LFN:ään. Sama pätee tietyille kyrillisen aakkoston lisämerkeille.
 +
 +H on harvinainen. Sitä käytetään lähinnä joissakin tekniikan ja kulttuurin termeissä.
 +
 +===== Isot ja pienet alkukirjaimet =====
 +
 +Virkkeen ensimmäinen sana aloitetaan isolla kirjaimella.
 +
 +Isoja kirjaimia käytetään myös erisnimien alussa. Jos erisnimi muodostuu useasta sanasta, jokainen sana aloitetaan isoin kirjaimin – ei kuitenkaan pikkusanoja kuten **la** tai **de**:
 +
 +  * Ihmiset, niin todelliset kuin kuvitellut, myös personifioidut eläimet ja asiat
 +    * **Maria**, **San Paulo**, **Barack Obama**, **Jan de Hartog**, **Seniora Braun**, **Oscar de la Renta**, **Mickey Mouse**
 +  * Järjestöt,​ esim. yhtiöt, yhdistykset
 +    * **Ikea**, **Nasiones Unida**, **Organiza Mundal de Sania**
 +  * Poliittiset yksiköt, esim. kansat, valtiot, kaupungit
 +    * **Frans**, **Atina**, **Site de New York**, **Statos Unida de America**
 +  * Maantieteelliset paikat, esim. joet, valtameret, järvet, vuoristot
 +    * **la Alpes**, **Rio Amazon**, **Mar Atlantica**
 +  * Aakkosten kirjaimet
 +    * **E**, **N**
 +
 +Kuitenkin taiteen ja kirjallisuuden teosnimissä vain nimen ensimmäinen sana aloitetaan isolla kirjaimella (ja tietysti siinä esiintyvät mahdolliset erisnimet):
 +
 +  * **Un sonia de un note de mediaestate** – //Kesäyön unelma//
 +  * **La frates Karamazov** – //Veljekset Karamazov//
 +  * **Tocata e fuga en D minor** – //Toccata ja fuuga d-mollissa//​
 +
 +Joskus, kuten varoituksissa,​ isoja kirjaimia käytetään TÄHDENTÄMÄÄN kokonaista sanaa tai ilmaisua.
 +
 +LFN käyttää pientä alkukirjainta monessa sellaisessa kohdassa, jossa useat muut kielet vaativat ison alkukirjaimen:​
 +
 +  * Viikonpäivät
 +    * **lundi**, **jovedi** – maanantai, torstai
 +  * Kuukaudet
 +    * **marto**, **novembre** – maaliskuu, marraskuu
 +  * Pyhät ja vastaavat tilaisuudet
 +    * **natal**, **ramadan**,​ **pascua** – joulu, ramadan, pääsiäinen
 +  * Vuosisadat
 +    * **la sentenio dudes-un** – kaksikymmentäyhdes vuosisata
 +  * Kielet ja kansallisuudet
 +    * **catalan**,​ **xines** – katalaani, kiinalainen
 +  * Lyhenteet
 +    * **lfn**, **pf**
 +
 +===== Kirjainten nimet =====
 +
 +Seuraavia tavuja käytetään luetellessa kirjaimia nimeltä puheessa, esim. sanan kirjoitusasua selvennettäessä:​
 +
 +  * **a be ce de e ef ge hax i je ka el em en o pe qua er es te u ve wa ex ya ze**
 +
 +Näitä voidaan pitää substantiiveina,​ ja niillä on monikkomuodot:​ **as**, **bes**, **efes**.
 +
 +Kun kirjain esitellään tekstissä, se merkitään isolla ja siihen liitetään tarvittaessa monikon pääte **-s** tai **-es**:
 +
 +  * **La parola "​matematica"​ ave tre As, du Ms** (äännetään **emes**)**,​ e un E.** – Sanassa "​matematica"​ on kolme a:ta, kaksi m:ää ja yksi e.
 +
 +===== Vokaalit =====
 +
 +<WRAP box centeralign>​
 +[[http://​ccgi.esperanto.plus.com/​lfn/​vocales.mp3|Kuuntele ja toista!]] (MP3).
 +</​WRAP>​
 +
 +Kirjaimet a, e, i, o ja u ääntyvät hyvin paljon suomen tapaan:
 +
 +| **A** | [a] | kuten sanassa "​haapa"​ | avoin, etinen, pyöristämätön | **ambasada** |
 +| **E** | [e] | vähän suomalaista e:tä kapeampi, kuten ruotsin "​veta"​ tai ranskan "​été"​ | puoliavoin, etinen, pyöristämätön | **estende** |
 +| **I** | [i] | ihan kuin suomen sanassa "​sima"​ | suljettu, etinen, pyöristämätön | **ibridi** |
 +| **O** | [o] | kuin suomen sanassa "​roso"​ | puoliavoin, takinen, pyöristetty | **odorosa** |
 +| **U** | [u] | kuten sanassa "​kuu"​ | suljettu, takinen, pyöristetty | **cultur** |
 +
 +Vokaaliväreissä sallitaan pientä vaihtelua, koska kaikkien kansallisuuksien on vaikea ääntää ihan samalla tavoin. Esimerkkinä amerikkalaisilla takinen a [ɑ] (sanassa "​car"​) ja hyvin erilaiset o:t sanoissa "​hot"​ ja "​coat"​.
 +
 +===== Diftongit =====
 +
 +<WRAP box centeralign>​
 +[[http://​ccgi.esperanto.plus.com/​lfn/​ditongos.mp3|Kuuntele ja toista!]] (MP3).
 +</​WRAP>​
 +
 +Kun toinen vokaali seuraa toista, nämä lausutaan yleensä erillisinä.
 +
 +Jos jälkimmäinen vokaali on i tai u, vokaalit muodostavat diftongin:
 +
 +| **AI** | [aj] | äänne sanassa "​kaivo" ​ | **pais** |
 +| **AU** | [aw] | äänne sanassa "​sauna" ​ | **auto** |
 +| **EU** | [ew] | änne sanassa "​eukko" ​  | **euro** |
 +| **OI** | [oj] | äänne sanassa "​soitto"​ | **seluloide** |
 +
 +Etuliitteen lisäys ei aiheuta diftongia: **reuni** [re-uni], **supraindise** [supra-indise]. Samatapaisesta syystä muodostuu kaksi erillistä tavua myös eräissä muissa sanoissa: **egoiste** [ego-iste], **proibi** [pro-ibi]. Tällaiset sanat on merkitty sanastoissa seuraavaan tapaan "​proibi (o-i)"​.
 +
 +Yhdistelmä EI on harvinainen. Se lausutaan yleensä kahtena eri tavuna: **ateiste** [ate-iste], **feida** [fe-ida], **reinventa** [re-inventa]. Ne, joilla on vaikeuksia tässä, voivat lausua [ej] tai jopa [e].
 +
 +Kun i tai u edeltää toista vokaalia, se muuttuu puolivokaaliksi – ihan kuin englannin Y or W – seuraavissa tapauksissa:​
 +
 +  * Sanan alussa
 +    * **ioga** [joga], **ueste** [weste]
 +  * Kahden muun vokaalin välissä
 +    * **joia** [ʒoja], **ciui** [kiwi], **veia** [veja]
 +  * LI, NI kahden muun vokaalin välissä
 +    * **folia** [folja], **anio** [anjo] – ei kuitenkaan sanan ensimmäisessä tavussa.
 +  * CU, GU ennen vokaalia
 +    * **acua** [akwa], **cual** [kwal], **sangue** [sangwe]
 +
 +Muissa tapauksissa – esim. **emosia**, **abitual**,​ **plia** – äänteet i ja u pysyvät selvinä vokaaleina.
 +
 +**Tärkeä huomautus:​** Ensi lukemalta nämä säännöt vaikuttavat sekavilta. Onneksi ne voi jättää käytännössä huomiotta! Kun kieleen tottuu, ääntämys hioutuu luonnostaan pikku hiljaa kohti sääntöjen tarkoittamaa. ​
 +
 +===== Konsonantit =====
 +
 +<WRAP box centeralign>​
 +[[http://​ccgi.esperanto.plus.com/​lfn/​consonantes.mp3|Kuuntele ja toista!]] (MP3).
 +</​WRAP>​
 +
 +Seuraavat kirjaimet ääntyvät konsonantteina:​
 +
 +| **B** | [b] | kuin "​bistro"​ | soinnillinen bilabiaarinen klusiivi | **bebe** |
 +| **C** | [k] | kuin "​katto"​ | soinniton velaarinen klusiivi | **clica** |
 +| **D** | [d] | kuin "​daami"​ | soinnillinen dentaali-alveolaarinen klusiivi | **donada** |
 +| **F** | [f] | kuin "​fiksu"​ | soinniton labiodentaalinen frikatiivi | **fotografi** |
 +| **G** | [g] | kuin "​goljat"​ | soinnillinen velaari klusiivi | **garga** |
 +| **H** | [h] | kuin "​hattu"​ tai kuulumaton | soinniton glottaali frikatiivi | **haicu** |
 +| **J** | [ʒ] | kuin ranskan "​journal"​ | soinnillinen postalveolaarinen frikatiivie | **jeolojia** |
 +| **L** | [l] | kuin "​lippu"​ | soinnillinen dentaali-alveolaarinen lateraali | **lingual** |
 +| **M** | [m] | kuin "​muisto"​ | soinnillinen bilabiaali nasaali | **mesma** |
 +| **N** | [n] | kuin "​nuori"​ | soinnillinen dentaali-alveolaarinen nasaali | **negante** |
 +| **P** | [p] | kuin "​paksu"​ | soinniton bilabiaalinen klusiivi | **paper** |
 +| **R** | [r] | kuin "​raikas"​ | soinnillinen dentaali-alveolaarinen trilli | **rubarbo** |
 +| **S** | [s] | kuin "​syksy"​ | soinniton dentaali-alveolaarinen frikatiivi | **sistemes** |
 +| **T** | [t] | kuin "​tarmo"​ | soinniton dentaali-alveolaarinen klusiili | **tota** |
 +| **V** | [v] | kuin "​veturi"​ | soinnillinen labiodentaalinen frikatiivi | **vivosa** |
 +| **X** | [ʃ] | kuin š sanassa "​šakki"​ | soinniton postalveolaarinen frikatiivi | **xuxa** |
 +| **Z** | [z] | kuin englannin sanassa "​zoo"​ | soinnillinen dentaali-alveolaarinen frikatiivi | **zezea** |
 +
 +Huomaa seuraavat asiat:
 +
 +  * **C** ääntyy aina k:na niinkuin sanassa "​kello",​ ei koskaan soittimen "​cello"​ tavoin.
 +  * **F** on aina selvä f; se ei saa "​maistua"​ v:ltä.
 +  * **G** on aina puhdas g; se ei saa siirtyä suhuäänteeseen päin.
 +  * **J** taas ei ole suomalainen j; se on paksu soinnillinen suhuäänne,​ usein kirjaimella ž merkitty.
 +  * **N** ääntyy juuri ennen konsonanttia g tai c velaarisena nasaalina [ŋ]: **longa** [loŋga], **ance** [aŋke]. Sanan lopussa g jää ääntymättä n:n jälkeen: **bumerang** [bumeraŋ].
 +  * **R** tärisee aika lailla suomen r:n tavalla.
 +  * **S** ei ole koskaan soinnillinen,​ ei edes kahden vokaalin välissä.
 +  * **V** erottuu selvästi äänteestä b, toisin kuin espanjassa.
 +  * **X** on siis "​suhuässä"​. Hienoa, että tällä on ikioma kirjainmerkki!
 +  * **Z** on soinnillinen s, ei mielellään "​ts"​ saksan tai italian tapaan.
 +
 +Koska joillekin puhujille nämä ääntämistavat voivat olla hankalia, LFN sallii myös seuraavien muunnelmien käytön:
 +
 +  * **J**
 +    * J voidaan lausua myös [dʒ] kuten j englannin sanassa "​judge"​.
 +  * **R**
 +    * Äänteessä r sallitaan erilaisia vivahteita (kuten ranskan, saksan tai englannin), jos vain äänne erottuu selvästi muista äänteistä.
 +  * **X**
 +    * X voidaan myös lausua [tʃ] kuten ch englannin sanassa "​church"​.
 +  * **Z**
 +    * Z voidaan tarvittaessa lausua myös [ts] kuten zz sanassa "​pizza"​.
 +  * **haicu**, **bahamas**
 +    * H voidaan jättää lausumatta, jos puhuja sanoo mieluummin: [aiku], [ba-amas].
 +  * **blog**, **club**
 +    * Jotkin kansainväliset sanat päättyvät LFN:n kannalta epätavalliseen konsonanttiin. Tarvittaessa puhuja saa liittää perään ääntämistä helpottavan e:n: [bloge], [klube].
 +  * **spada**, **strada**
 +    * Sanat, joiden alussa on s, jota seuraa konsonantti,​ voivat olla joillekin vaikeita lausua. Silloin voi aloittaa sanan ylimääräisellä e:llä: [espada], [estrada].
 +  * **gnostica**,​ **psicolojia**
 +    * Jotkin tieteelliset sanat alkavat epätavalllisilla konsonanttiyhdistelmillä kuten FT, GN, MN, PS, or PT. Silloin ensimmäisen konsonantin voi jättää lausumatta: [nostika], [sikoloʒia].
 +
 +===== LFN:lle vieraat kirjaimet =====
 +
 +Seuraava taulukko suosittelee lausumistavan niille kirjaimille,​ jotka eivät varsinaisesti kuulu LFN:ään:
 +
 +| **K** | [k]         | kuten C   |
 +| **Q** | [k]         | kuten C   |
 +| **W** | [u] tai [w] | kuten U   |
 +| **Y** | [i] tai [j] | kuten I   |
 +| **Ё** | [jo]        | kuten IO  |
 +| **Й** | [i] tai [j] | kuten I   |
 +| **Ц** | [ts]        | kuten TS  |
 +| **Ч** | [tʃ]        | kuten TX  |
 +| **Щ** | [ʃtʃ] ​      | kuten XTX |
 +| **Ы** | [i]         | kuten I   |
 +| **Э** | [e]         | kuten E   |
 +| **Ю** | [ju]        | kuten IU  |
 +| **Я** | [ja]        | kuten IA  |
 +
 +===== Painotus =====
 +
 +<WRAP box centeralign>​
 +[[http://​ccgi.esperanto.plus.com/​lfn/​asentua.mp3|Kuuntele ja toista!]] (MP3).
 +</​WRAP>​
 +
 +Jos sanassa on enemmän kuin yksi vokaali, jollakin niistä on paino eli jokin vokaali lausutaan muita painokkaammin. Painokkaat vokaalit on seuraavassa merkitty __alleviivaten__.
 +
 +Pääsääntö:​ painon saa se vokaali, joka edeltää sanan viimeistä konsonanttia:​
 +
 +  * **f__a__lda**
 +  * **int__e__gra**
 +  * **matemat__i__ca**
 +  * **albatr__o__s**
 +  * **ran__u__r**
 +
 +Täten jälkiliite voi siirtää sanan painoa, mutta näin ei silti aina tapahdu:
 +
 +  * **matemat__i__ca** (~)→(~) **matematic__a__l**
 +  * **radiogr__a__f** (~)→(~) **radiogr__a__fia** (ei muutosta)
 +  * **radiogr__a__f** (~)→(~) **radiograf__i__ste**
 +
 +Monikon pääte **-s** ei kuitenkaan siirrä painoa:
 +
 +  * **un f__a__lda** (~)→(~) **du f__a__ldas**
 +  * **un jov__e__n** (~)→(~) **tre jov__e__nes**
 +  * **__a__mbos** – tämä erityinen sana äännetään monikon tapaan.
 +
 +Diftongissa esiintyvä puolivokaali I tai U toimii tässä suhteessa kuin konsonantti:​
 +
 +  * **ab__a__ia**
 +  * **c__i__ui**
 +  * **bons__a__i**
 +  * **cac__a__u**
 +
 +Jos sanassa ei ole konsonantteja tai jos sanan kaikki vokaalit tulevat vasta konsonanttien jälkeen, niin ensimmäinen vokaali on painollinen:​
 +
 +  * **tr__a__e**
 +  * **f__e__a**
 +  * **t__i__o**
 +  * **pr__o__a**
 +  * **j__u__a**
 +
 +Joskus viimeisen konsonantin jälkeen tulee vokaaliyhdistelmä. Vokaaliyhdistelmät ​ IA, IE, IO, UA, UE ja UO pitävät pääsäännön voimassa; paino on viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla:
 +
 +  * **as__e__ntua**
 +  * **jel__o__sia**
 +  * **r__i__tuo**
 +  * **__a__lio**
 +
 +Sitävastoin viimeistä konsonanttia seuraavissa vokaaliyhdistelmissä AE, AO, EA, EO, OA, OE ja UI paino tulee vokaaliparin ensimmäiselle vokaalille:
 +
 +  * **con__e__o**
 +  * **id__e__a**
 +  * **sutr__a__e**
 +  * **prod__u__i**
 +
 +(Kuitenkin **est__i__ngui**,​ sillä U on tässä puolivokaali [[#​diftongit|diftongisäännön]] mukaan.)
 +
 +Sanat **ala**, **asi**, **agu**, **ami**, **enemi**, **perce**, **alo**, and **ura** lausutaan usein paino viimeisellä tavulla. Myös pääsäännön mukainen painotus on hyväksyttävää.
 +
 +Yhdyssanoissa kuten **parario** ja **mediadia** säilyy jälkiosan alkuperäinen painotus.
 +
 +LFN ei ole tonaalinen kieli: sanat eivät erotu toisistaan äänenkorkeuden vaihteluin. Voidaan kuitenkin käyttää nousevaa intonaatiota ilmaisemaan,​ että kyse on kysymyslauseesta.:​
 +
 +  * **Tu parla portuges?** – äänenkorkeus nousee viimeisessä sanassa.
 +  * **Tu no parla portuges.** – tasainen tai laskeva ääni
 +
 +===== Fonotaktiikkaa =====
 +
 +Tavallisia sanoja muodostettaessa LFN noudattaa tiettyjä rajoittavia sääntöjä.
 +
 +Kahta samanlaista vokaalia ei yleensä panna peräkkäin. Se kuitenkin sallitaan, jos tilanne syntyy etuliitteen liittämisestä:​ "​reenvia",​ "​coopera"​. Tällöin molemmat vokaalit lausutaan erikseen.
 +
 +Yhdistelmiä **ei** ja **ou** ei yleensä sallita. Silti **ei** hyväksytään sanoissa, joihin se syntyy etu- tai jälkiliitten takia, esimerkiksi **reincarne**. Molemmat vokaalit lausutaan erikseen.
 +
 +Yhdistelmä **ei** voi syntyä **e**:hen päättyvästä etuliitteestä (kuten sanoissa **preistoria** ja **reincarne**) tai **i**:llä alkavasta jälkiliittestä (kuten sanoissa **fein** ja **veida**). Tavallisesti **ei** lausutaan kahtena eri vokaalina, mutta ääntäminen [ej] on tarvittaessa sallittu.
 +
 +Yhdistelmää **ou** ei yleensä suvaita.
 +
 +Jos jälkiliitteen liittäminen aiheuttaisi kielletyn kaksoisvokaalin,​ niin toinen vokaali jätetään pois:
 +
 +  * **comedia** + **-iste** (~)→(~) (comediiste) (~)→(~) **comediste** – koomikko
 +
 +Vain seuraavat konsonanttiryhmät ovat sallittuja tavun alussa:
 +
 +  * **bl-, cl-, fl-, gl-, pl-**
 +  * **br-, cr-, dr-, fr-, gr-, pr-, tr-**
 +  * **sc-, sf-, sl-, sp-, st-**
 +  * ** scl-, scr-, spl-, spr-, str-**
 +
 +Vain seuraavat konsonantit ovat sallittuja tavun lopussa, ja niitä pitää silloin edeltää vokaali:
 +
 +  * **-f**, **-s**, **-x**
 +  * **-m**, **-n**, **-l**, **-r**
 +
 +Konsonanttiryhmä sanan keskellä on mahdollinen,​ jos se voidaan jakaa kahdeksi sallituksi tavuksi:
 +
 +  * **encontrante** = **en-con-tran-te**
 +  * **mostrablia** = **mo-stra-bli-a**
 +  * **instinto** = **in-stin-to**
 +
 +Erisnimet samoin kuin vakiintuneet tekniikan ja kulttuurin kansainväliset sanat voivat rikkoa näitä sääntöjä.
  
gramatica/fi/kirjoittaminen_ja_aeaentaeminen.txt · Editada: 2019/08/10 12:46 par Simon